Mustin ja Lystin tarina – Jouluaatto

Jouluaatto

On jouluaatto! Ihanaa, mahtavaa, huippua! Pikkuporot Musti ja Lysti eivät meinanneet pysyä taljoissaan – niin kovasti tätä joulukuun päivää oli odotettu. Tänään huipentui kaikki se, mihin oli jo viikkotolkulla valmistauduttu.

Nyt viimeistään oli aika ripustaa pikkuporojen askartelema himmeli näkösälle ja laittaa monenkirjavat kynttilät esille. Kulmakunnan kaunein joulukuusi oli nostettu omalle juhlavalle paikalleen. Se kaipasi koristelua, ja siihen ei Mustia ja Lystiä tarvinnut kahteen kertaan pyytää. Tänä vuonna oli Mustin vuoro kiinnittää latvatähti. Pikkulintu Tarmo oli sitä mieltä, että hän olisi kaikkein näppärin tähden kiinnittäjä – hän kun ei siivekkäänä tarvinnut tikapuita. Mustilla oli kuitenkin vielä parempi ratkaisu. Hän pyysi nostokurjeksi isäänsä. Pikkuporo kiipesi isän olkapäille, ja sieltä hän ylsi hienosti kiinnittämään tähden paikoilleen. Kylläpä se loisti komeasti. Tarmo ja Lysti auttoivat muutoin laittamalla kimaltavat nauhat kuusen ympärille. Joulupalloja, olkikoristeita ja perinteinen lippunauha löysivät myös paikkansa. Kun työ oli valmis, kelpasi kokonaisuutta ihastella. ”Nyt minua ei harmita yhtään se uuvuttava kuusenhakureissu. Kyllä kannatti!”, Musti sanoi.

”Hei, meillä on vielä avaamatta joulukalenterien viimeiset luukut”,

Lysti huomasi. Pikkuporot ryntäsivät viivana joulukalentereilleen. Makealle perso Musti oli valinnut kaupasta sen joulukalenterin, jonka ulkomuoto lupasi eniten suklaata. Valinta oli osunut täydellisesti kohdilleen, ja kaikki kiva kruunautui joulun odotuksen viimeisenä päivänä: luukun numero 24 takaa löytyneessä suklaapukissa oli makeaa syödä asti. Lystin joulukalenterivalinta oli lystimäisempi: hänen luukkujensa takaa löytyi pieniä esineitä, hiustupsuja ja pinnejä ja muuta pientä ja sievää. Viimeisestä luukusta Lysti sai kaulakorun, jonka riipuksena oli ihastuttava joulun tähti. Sen jokaisessa sakarassa roikkui aito, muovinen timantti.

”No nyt kun viimeisetkin luukut on avattu, niin eikö joulupukki tule jo?

”, Musti kyseli. Lysti huomautti, että ei se joulupukki mikään lampunhenki ollut, jonka sai käsiä taputtamalla paikalle. Tarmo muistutti ilkikurisesti, että Mustin piti olla vielä monta tuntia kilttinä, jos aikoi pitää huolen siitä, että lahjojen määrä ei pääse vähenemään viime metreillä. ”Tiesittekö sitä, että vuoden alusta jokaisella lapsella on plakkarissa sata lahjaa. Joka kerta, kun lapsi on tuhma, yksi lahja otetaan pois. Saldo tarkistetaan juuri ennen jouluaattoa. No, Musti, entä jos olet ollut yli sata kertaa tuhmana vuoden aikana?”, Tarmo kiusoitteli. Musti ei vastannut mitään. Entä jos Tarmo oli oikeassa. Entä jos hän ei saisikaan yhtään lahjaa? Mitä sitten, jos hänen hartaasti toivomansa kauko-ohjattava helikopteri jäikin tulematta?

Mitä muuta kaksi pikkuporoa ja yksi pikkulintu voisivat tehdä, jotta aaton tunnit etenisivät nopeammin? Television piirrettyjä oli katsottu jo vaikka kuinka paljon. Suurin suosikki ohjelmista oli ehdottomasti Lumiukko. Mustin mielestä siinä piirretyssä ei ollut yhtään niin komeaa lumiukkoa, kuin minkä hän oli aiemmin rakentanut. Edesmenneiden sukulaisten kynttilät oli sytytetty, jouluruokaa syöty niin paljon kuin napa vain veti ja joululauluja laulettu äänet käheiksi. Silti tuntui, että aika ei kulkenut tarpeeksi nopeasti. Milloin se joulupukki oikein tuli?

Musti, Lysti ja Tarmo päättivät, että nyt loppui sijaistoimintojen keksiminen. He aikoivat istua pirtin sohvalla ja tuijottaa ulos ikkunasta niin kauan, että pukki tulisi. Tulisiko pukki tällä kertaa Petterin johdolla, kenties helikopterilla, joka toki Mustia miellyttäisi, tai sitten autolla? Lunta oli riittävästi, joten kaikki oli mahdollista. Kolmikko jatkoi ikkunan vahtimista, maiskutteli samalla punaposkisia omenoita, nautti kynttilöiden ja joulukuusen tarjoamasta pehmeästä valosta ja antoi radiosta kuuluvan joulumusiikin keventää heidän jännitystään. Kyllä se pukki sieltä tulisi, mutta kaikkein tärkeintä oli se, että he saivat olla yhdessä, ja jatkaa tiiviinä ystävien joukkona taas ensi vuoden seikkailuihin.

Ehkä on jo aika päästää Musti, Lysti ja Tarmo jännityksestä. Lähdenpä tästä heitä tapaamaan. Samalla voimme keskustella hieman siitä, pitääkö tämä Tarmon sadan lahjan teoria paikkaansa. Hyvää joulua teille kaikille!