Mustin ja Lystin tarina – Ei sauna puitta lämpeä
Ei sauna puitta lämpeä
”Eiköhän lämmitetä tostaisauna”,
pikkuporo Musti ehdotti sisarelleen. Lysti kummeksui moista ajatusta: ”Mehän ruukataan saunoa tiistaisin ja lauantaisin, miksi se nyt lämmitettäisiin?” Musti selitti siskolleen ajatuksen harjoitussaunasta. Nyt suunniteltaisiin mahtava saunareissu, juuri sellainen kuin se parhaissa toiveissa olisi, ja se toteutettaisiin harjoittelumielessä joka piirua myöten. Kun hommaa nyt kokeiltaisiin, ei mikään voisi mennä pieleen seuraavan kerran.
Lystin mielestä ajatuksessa ei ollut enemmälti päätä tai häntää – kyllähän he saunan osasivat lämmittää, mutta kun Musti oli ajatuksesta niin innoissaan, oli sama pysyä pelissä mukana. Siispä alettiin saunan lämmitykseen.
Lysti tykkäsi, että kaikki talven rekvisiitta oli avainasemassa. Ulkosaunan portaille hän asetteli muutamia kynttilälyhtyjä ja niihin kynttilät, jotka loistaisivat yön pimeydessä aamuun asti. Vaikka saunaan tulikin sähkövalot, ei niitä talvella poltettu. Valonlähteiksi Lysti asetteli muutaman myrskylyhdyn. Musti kävi hakemassa havuja porraspieleen. Kesällä tehty saunavihta pääsi kuumaan kylpyyn, jotta se ehtisi elpyä vehreäksi kylpömiskaveriksi. Hyvä vihta toi saunaan lämpimän kesän tuoksun.
Pikkulintu Tarmo oli bongannut pikkuporojen saunatouhut. Pikkuporot selittivät lämmittävänsä talvisaunaa. ”Ettekö te ole hieman myöhässä, talvea ei ole enää monta päivää jäljellä”, Tarmo äimisteli, ”ja eikö talvisaunan pitäisi olla oikein kunnollinen, pikimusta savusauna?” ”No höh, kuka nyt haluaisi käydä saunassa, joka on harmaan savun peitossa?”, Musti tuhahti. Nettitiedonhakija Lysti huomasi tilaisuutensa tulleen, joten hän piti puolen minuutin pikaluennon savusaunoista. Hän muisti mainita, että savusaunassa ei ole piippua, vaan tulta poltetaan kivikasan alla. Sauna on lämmityksen ajan täynnä savua, mutta kylpömään mentiinkin vasta kun tuli oli sammunut, savu poistunut, häkälöylyt heitetty ja lauteet pesty. Savusaunan lämmittäminen oli kovaa hommaa, mutta ehdottomasti vaivannäkemisen arvoista. Senkin Lysti muisti mainita, että yksi hyvä virkistäytymistapa saunomisen yhteydessä oli pyrähtää kierimään pehmoiseen lumeen. Se touhu erotteli jyvät akanoista.
”Onko saunatonttuja näkynyt”, Tarmo kyseli. Jokaisessa talvisaunassa piti olla saunatonttu. Mutta kuinka pikkuporot nyt pystyisivät varmistamaan, että saunatontut osallistuisivat talvisaunaan? Kolmikko päätti tutkia saunan läpikotaisin. Tarmo ja Lysti ryhtyivät toimeen, mutta Musti livahti muualle. Hänellä oli taas velmu ilme kasvoillaan. Tarmon ja Lystin etsintäpartio ei ollut kovin onnekas. Tonttuja ei näkynyt kuistilla, ei saunan eteisessä, ei saunan takana eikä katollakaan. Joukkoon taas liittynyt Musti huomautti, että saunan lauteiden alusta oli vielä tutkimatta. Tarmo ilmoittautui vapaaehtoiseksi. Tarmo hiipi pimeään saunaan, eteni lauteiden alle ja katseli ympärilleen. Yhtäkkiä hän karjaisi, tai ainakin kepeästi kirkaisi, ja ryntäsi ulos saunasta.
”Voihan variseva varvikko, saunassa on ihan oikea saunatonttu!”
Musti röhähti nauruun. Eikä naurusta meinannut tulla loppua. Hän meni sisälle saunaan ja tuli ulos saunatonttu sylissään. ”Kävin lainaamassa tämän puutarhatontun naapurin rouvalta. Hän tuskin pahastuu – varsinkin kuin kerron, kuinka hyvät naurut tämän patsaan ansiosta sain. Lysti ei ollut yhtä innoissaan Mustin jekusta, Tarmo vielä vähemmän. Moinen säikyttely ei ollut mukavaa, eikä se varsinkaan sopinut joulunajan rauhaa rakastavaan henkeen.
”No niin, joko meillä alkaa muuten olla saunahomma valmiina?”, Musti kyseli. ”No ei aivan”, Lysti sanoi, ”saunaa ei ole vielä lämmitetty”. Musti ehdotti, että Lysti kävisi vääntämässä ajastimen päälle kiukaasta, niin homma olisi sillä selvä. ”Musti hei”, Lysti sanoi, ”tämä on puusauna. Liiterissä on kuivia pölkkyjä, ne pitää halkoa, halot kantaa tänne ja sytyttää saunanuuniin tulet”. Lysti ja Tarmo tekivät yksinkertaisella äänten enemmistöllä päätöksen, että jekkuilija-Musti oli itseoikeutettu saunanlämmittäjä. Musti yritti laittaa hanttiin, mutta vastarinta oli kiistaton.
”Niin se on, Musti, että ei sauna puitta lämpeä. Ja muista olla lämmitystouhuissa hissuksiin, etteivät ensi kesänä sääsket lennä suuhusi”,
Lysti evästi mykistynyttä veljeään.
Sen pituinen se.