Työntekijöiden vanhat tarinat

Lue vanhojen työntekijöiden omakohtaisia kertomuksia menneistä vuosista. Millaista oli olla töissä Iso-Syötteellä 80-luvulla? Mitä et kertonut pomolle, mutta voit nyt paljastaa? Mikä on parasta Iso-Syötteellä? Täältä löydät todelliset sisäpiirin vinkit! Julkaisemme uusia tarinoita noin kerran viikossa talvikauden 20-21 aikana.

Jani Vilppola

Ikä: 47v
Elämäntilanne: Tällä hetkellä autokoulun opettaja Oulussa.
Laskettelutausta: Lasken suksilla ja laudalla. Hooger Booger laudat tuli 90-luvun alussa ja kokeilin niitä ensimmäisten joukossa Iso-Syötteellä. Porukalla kasattiin laudat ja alettiin harjoittelemaan miten niillä lasketaan, kun silloin oltiin vain telkkarista katsottu, että miten Amerikassa niillä laskettiin. Tänä päivänä nuo laudat olisivat varmaan keräilynähtävyys! Lasken kaikkea fiiliksen mukaan, puuteria, parkkia ja sunnuntai-fiilistellen rinteessä lasten kanssa.
Vainupaikka ollut -81 alueella.

– Milloin ja missä tehtävissä työskentelit Iso-Syötteellä?

  • 90-luvun alussa työskentelin, yhteensä 6 tai 7 talvea. Hissipoikana pääasiassa viikonloppuna ja koulujen loma-aikoina. Haukiputaalla muuten olin koulussa.

– Mikä oli parasta Iso-Syötteellä työskentelyssä?

  • Paras työporukka mikä ollut koskaan, jos ei nykyistä perheyritystämme lasketa! Parhaat työkaverit. Meitä oli silloin noin 10 hengen tiivis porukka rinnepuolen työntekijöitä.

– Mikä on hauskin muistosi tuolta ajalta?

  • Kauden päättäjäiset, en muista tarkkaan minä vuonna, mutta istuttiin porukalla Romekievarin eli Rompan edessä hissin kääntöpyörän päällä ja otettiin aurinkoa. Oli upea kevätsää ja tunnelma oli katossa. Kukaan ei ollut pahalla mielellä. Saatettiin siinä muutama virvoke myös ottaa.

– Mikä Iso-Syötteessä viehättää?

  • Lähellä! Satavarmasti paljon lunta. Tykkylumi on näyttävän näköistä, kun puut ovat huomattavasti isompia kuin esimerkiksi Lapissa.

– Luurangot ulos kaapista – mitä sellaista sattui ja tapahtui, mitä et olisi ensimmäisenä kertonut pomollesi?

Kyllähän siellä kaikkea sattui ja tapahtui yhtä ja toista. Muistan erään tapauksen, joka oli istunut kuuman kiukaan päälle! Se oli hurjaa.

– Terveiset Iso-Syötteelle

  • Milloin tulee tuolihissi?

Markus Pyttynen

Ikä: 38
Elämäntilanne tällä hetkellä: Asun Taivalkoskella ja teen töitä metsurina.
Laskettelutausta: Isäni työskenteli aikoinaan hiihdonopettajana, joten kävin jo pienenä poikana usein rinteillä laskettelemassa. Laskettelu ei suinkaan vähentynyt ollessani töissä Iso-Syötteellä.

– Milloin ja missä tehtävissä työskentelit Iso-Syötteellä:

Aloitin työt vuonna 2003. 11 kautta ehti vierähtää Iso-Syötteen palveluksessa. Työskentelin mm. hissipoikana ja –vastaavana, lumetuksen parissa, vuokraamotyöntekijänä ja –vastaavana. Monenlaista työtä tuli tehtyä vuosien varrella.

– Mikä oli parasta Iso-Syötteellä työskentelyssä?

Kyllä se ehdottomasti oli työyhteisö, joka oli kaikin puolin mahtava.

– Mikä on hauskin muisto tuolta ajalta

Hyviä muistoja on paljon. Jostain syystä aamupalaverit konehallilla ovat jääneet parhaiten mieleen. Päivän työkuvioiden läpikäynnin lisäksi jutut pyörivät maan ja taivaan välillä eikä nauruilta päässyt välttymään yhtenäkään aamuna.

Mikä Iso-Syötteessä viehättää?

– Taivalkoskelaisena Syötteen maisemat ovat tutut työelämän ulkopuoleltakin. Tunturimaisemiin ei koskaan kyllästy. Monena aamuna, kiertäessä rinteet ja tarkistettua hissit, tuli pysähdyttyä moottorikelkalla tunturin huipulle ja ihasteltua ympäröivää maisemaa.

Mitä sellaista sattui ja tapahtui, mitä et olisi ensimmäisenä kertonut pomollesi?

– Loppukaudesta, kun kelit olivat parhaimmillaan, mutta asiakkaita vähän, tuli takahissillä työskennellessä joskus laskettua muutama mäki työpäivän aikana. Siinä tuli laskemisen riemun lisäksi pientä jännityksen tuntua, ettei vain pomo satu paikalle. Tästä on jo sen verran aikaa, että ”rikos” on varmaankin jo vanhentunut. 😀

Terveiset Iso-Syötteelle

– Kaikkea hyvää tulevaan ja onnea juhlavuoden johdosta!

Heidi Sorvoja

Ikä: 41
Elämäntilanne tällä hetkellä: Asun perheeni kanssa lähellä Oulua, Kellossa. Olen töissä asiakkuusjohtajana Danske Bankissa.
Laskettelutausta: Vanhemmillani oli Iso-Syötteen perustamisen alussa 1980-luvulla asuntovaunupaikka rinteiden luona. Myöhemmin heillä oli Pytkynharjussa osakkuus yhteisomistusmökistä. 80-luvun lopulla ja 90-luvun alussa tuli käytyä useinkin laskettelemassa.

– Milloin ja missä tehtävissä työskentelit Iso-Syötteellä?

  • Olin Iso-Syötteellä töissä vuosina 2000-2006. Työskentelin kirjanpitäjänä ja osallistuin myös operatiiviseen toimintaa, kuten ravintolatyöhön tapahtumien yhteydessä ja lipunmyyntiin. Iso-Syötteellä oli hyvä tekemisen meininki ja kaikki tekivät kaikkea.

– Mikä oli parasta Iso-Syötteellä työskentelyssä?

  • Tiivis yhteisöllisyys ja työntekijöiden asenne tehdä yhdessä töitä oli mieletön. Työntekijät auttoivat tarpeen mukaan toisiaan oli työ mikä tahansa. Lomalla olevilla asiakkailla oli hyvä fiilis ja alueen ilmapiirissä huokui rentous.

– Mikä on hauskin muisto tuolta ajalta?

  • Paljonhan niitä muistoja on jäänyt, mutta yksi on ylitse muiden. Tapasin nykyisen mieheni Iso-Syötteellä. Pari vuotta ehdimme katsella toisiamme, kunnes yksistä uudenvuodenbileistä vuonna 2009 lähdimme yhtä matkaa kotiin.

– Mikä Iso-Syötteessä viehättää?

  • Saavutettavuus Oulusta käsin on hyvä. Luonnon monimuotoisuus, siisteys ja puhtaus tekevät vaikutuksen edelleen. Luonnon äärellä on hyvä olla ja hengittää. Iso-Syöte on myös ihmisen kokoinen paikka. Ei liian suuri eikä liian pieni.

– Terveiset Iso-Syötteelle

  • Vaikka olenkin ollut muualla töissä pian 15 vuotta, on Iso-Syötteellä aina lämmin paikka sydämessäni. On ollut ilo seurata miten paikka on kehittynyt ja nähdä omistajien nuoremman sukupolven omistautumista paikan kehittämiselle ja eteenpäin viemiselle.

Jenni Korhonen

Ikä: 32

Elämäntilanne tällä hetkellä: Asun Jäälissä ja olen tällä hetkellä opintovapaalla päiväkodin lastenhoitajan työstä.
Laskettelutausta: Olen jo useamman vuoden lautaillut, ja nykyään viihdyn paljon myös pulkkamäessä lasteni kanssa.

Milloin ja missä tehtävissä työskentelit Iso-Syötteellä: Työskentelin Iso-Syötteellä vuosina 2007–2013 pääasiassa lapsiparkki Hippulassa. Olin myös mukana kehittämässä Musti ja Lysti maskotit eläviksi hahmoiksi. Pääsin mukaan seikkailuretkien suunnitteluun ja toteuttamiseen.  Näiden lisäksi työskentelin myös mm. alueen ravintoloissa.

Mikä oli parasta Iso-Syötteellä työskentelyssä: Parasta oli ehdottomasti alueen henkilökunta, joka tuntui toiselta perheeltä. Meillä oli todella hyvä yhteishenki. Olen edelleen yhteyksissä monen silloisen työkaverin kanssa. Lisäksi meillä kävi muutama ”vakkarilapsi”, jotka olivat hoidossa viikottain. Heistä tuli tärkeitä vuosien saatossa, ja kauden loputtua sanottiin aina haikeita heippoja.

Mikä on hauskin muisto tuolta ajalta: Niitähän riittää! Erityisesti työkavereiden kanssa vietetyt illat ovat jääneet mieleen.
Mikä Iso-Syötteessä viehättää:Se on lähellä ja sinne on aina mukava mennä. Iso-Syöte on myös paikkana todella kaunis, varsinkin kun puut ovat talvisin tykkylumen peitossa.

Luurangot ulos kaapista – mitä sellaista sattui ja tapahtui, mitä et olisi ensimmäisenä kertonut pomollesi: Ei taida minun kaapissani luurankoja olla.

Terveiset Iso-Syötteelle: Toivon, että vanhan ja lakkautetun Hippulan tilalle tulisi tulevaisuudessa uusi Hippula, johon voisin tuoda omat lapseni leikkimään. Lisäksi toivotan paljon tsemppiä näinä vaikeina korona-aikoina! Tunturissa nähdään!

Anni Arvio 

Ikä: 34 

Elämäntilanne tällä hetkelläAsun Rovaniemellä ja työskentelen Lapin maakuntamuseon kuva-arkistonhoitajana. 

LaskettelutaustaVaikka olenkin lasketellut lapsena jo heti kävelemään oppimisen jälkeen, kutsuvat rinteet minua vain satunnaisesti. Iso-Syötteellä työskennellessä naureskelinkin, etten ehdi itse mäkeen, kun aika menee suksien vuokraamisessa muille.  

Milloin ja missä tehtävissä työskentelit Iso-Syötteellä: Työskentelin vuokraamossa vuosina 2012-2015. Tarkoituksenani oli tulla töihin joksikin aikaa, mutta päädyin lopulta useammaksi kaudeksi vuokraamoon. Välillä pyörähdin myös lipunmyynnin ja hiihtokoulun myyntitiskillä tuurailemassa.  

Mikä oli parasta Iso-Syötteellä työskentelyssä: Työkaverit. Meillä oli todella mukava työyhteisö.  

Mikä on hauskin muisto tuolta ajalta: Hauskaahan meillä oli mahtavan työporukan kanssa. Naurua riitti! Asiakkaisiin liittyvä muisto tuo mieleen vakiasiakkaat. Oli kiva seurata miten joistain ulkomaalaisista ja kotimaisista kävijöistä tuli vuosien varrella ns. naamatuttuja.  

Mikä Iso-Syötteessä viehättää: Luonnon kauneus ja rauha. Vapaapäivinä kävin usein kävelemässä tunturin huipulle katselemaan maisemia ja kirkkaina talvi-iltoina saattoi myös bongata revontulia. 

Mitä sellaista sattui ja tapahtui, mitä et olisi ensimmäisenä kertonut pomollesi: Asiakas tuli kysymään, että onko meillä myynnissä voiteita. Sanoin, että kyllähän meiltä löytyy liukuvoiteita. Alettiin molemmat nauramaan, kun tajusin, että kyllähän vuokraamossa oli myynnissä suksien luistovoiteita, mutta liukuvoiteita myy ihan toisenlaiset kaupat. Onneksi asiakkaalta löytyi huumorintajua tälle minun sanasekoilulle. 

Terveiset Iso-Syötteelle: Onnea koko Iso-Syötteen porukalle! Jatkakaa samaa hyvää työtä myös tulevaisuudessa! 

Mauri Skopa  

Ikä: 75 

Elämäntilanne tällä hetkelläOlen eläkkeellä ja asun Oulussa.  

LaskettelutaustaOlin nuorena miehenä vuonna 1967 hiihtämässä murtomaahiihtoa Taivalvaaralla ja siellä näin laskettelijoita. Se näytti tosi mielenkiintoiselta. Niinpä menin seuraavana päivänä urheiluliikkeeseen ja ostin lasketteluvälineet. Sukset olivat 210 cm pitkät, ruuvikantaiset ja monot nahkaiset nauhamonot. Olihan se mahtavaa aloittaa ”pujottelu”.  

Milloin ja missä tehtävissä työskentelit Iso-Syötteellä: Kävin vuonna 1984 Iso-Syötteellä hiihtokoulun. Siinä kun lopeteltiin, niin opettaja suositteli menemään Vuokattiin hiihdonopettajan kurssille. 1985 aloitinkin hiihdonopettajana Iso-Syötteellä ja sitä kestikin sitten 28 kautta. Opetuksen lopetin 2013. Opettamisen lomassa tuli joskus oltua myös hisseillä hommissa.  

Mikä oli parasta Iso-Syötteellä työskentelyssä: Kyllä se sijainti näin oululaiselle hiihdonopettajalle oli parasta sekä ”pomot”, jotka kyllä kerkesivät vaihtua aika monesti. Terveisiä vaan kaikille! 

Mikä on hauskin muisto tuolta ajalta: Niitähän riittää, mutta tässä yksi. Minulla oli hollantilainen nuoripari viikon kurssilla. Meillä oli todella hauska viikko. He lähtivät käymään Rovaniemellä ja takaisin tullessaan antoivat minulle Suomi-Englanti –sanakirjan. Siinä naurua piisasi ja minä lupasin opiskella.   

Mikä Iso-Syötteessä viehättää: Olemme käyneet Iso-Syötteellä alusta asti ja nyt alkaa 40- kausi. Kyllähän Iso-Syöte on kaiken kaikkiaan mukava paikka. Hyvä monipuoliset rinteet ja ladut, jotka pidetään hyvässä kunnossa. Lumitilanne on yleensä hyvä. Asunto-vaunualue on mukava ja vuosien varrella sieltä on tullut paljon tuttuja.  

Mitä sellaista sattui ja tapahtui, mitä et olisi ensimmäisenä kertonut pomollesiIsoissa koululaisryhmissä oli hallittavaa. Kerran oppilas joutui hukkaan.   

Terveiset Iso-Syötteelle: Onnittelut vuoden hiihtokoulu 2020 palkinnosta! Onnea ja menestystä Heidille ja Mikolle, kun astuitte ”isoihin monoihin”. Terveiset koko henkilökunnalle! 

Markku Partanen  

Ikä: 62 

Elämäntilanne tällä hetkelläOlen eläkkeellä ja asun pienessä Jakkukylässä Iissä. 

Laskettelutausta: Taisin olla parikymppinen, kun kävin ensimmäistä kertaa Ylläksellä laskettelemassa. Siitä se sitten lähti. Rinteillä tuli käytyä usein. 

Milloin ja missä tehtävissä työskentelit Iso-Syötteellä: 2002-2009. Työskentelin pääsääntöisesti ensiapuvastaavana. Olin myös apuna lumetuksessa ja osallistuin myös hissihuoltoihin ja korjauksiin.  

Mikä oli parasta Iso-Syötteellä työskentelyssä: Parasta oli erilaisten ihmisten kohtaaminen. Siellähän tutustui valtavaan määrään ihmisiä vuosien aikana sekä hoitaessa että kohdatessa.  

Mikä on hauskin muisto tuolta ajalta: Kerran ensiapuhälytyksen tullessa takarinteille, kuljin siirtymäreitin kautta moottorikelkalla paikalle. Siellä oli kolme nuorta naista, joista yksi piteli kättään. Lähestyin naisia vauhdikkaasti kelkalla ja huomasin kättään pitelevän naisen säikähtävän tuloani. Säikähdyksen myötä hänen sijoiltaan mennyt olkapää meni takaisin paikoilleen. Siinä sitten naureskeltiin, että riittää kun minut nähdään, niin apu on jo perillä.  

Mikä Iso-Syötteessä viehättää: Syöte on ihmisen kokoinen paikka, jonka upea luonto puhuttelee ympäri vuoden. Harva edes ymmärtää, kuinka upea paikka on niin lähellä Oulua. Syötteellä riittää lunta pitkälle kevääseen, kun muualla se on jo sulanut. Paikka on kasvanut ja kehittynyt, mutta maltilla ja hyvä niin. Rauha on vielä läsnä. 

Mitä sellaista sattui ja tapahtui, mitä et olisi ensimmäisenä kertonut pomollesi: ? 

Terveiset Iso-Syötteelle: Paljon terveisiä ja menestystä jatkoon!