Rinneturvallisuus

  1. VARUSTEET -Tarkista varustuksesi toimivuus ja siteiden säädöt. Kypärän käyttö on suositeltavaa.
  2. HISSIKÄYTTÄYTYMINEN -Täytä kaikki hissipaikat ja poistu hissistä ainoastaan merkityillä poistumispaikoilla.
  3. LASKE TASOSI MUKAAN- Valitse rinne taitotasosi mukaan. Tutustu erityissuorituspaikkoihin etukäteen.
  4. VÄISTÄMINEN- Ohita muut rinteessä liikkuvat riittävän etäältä. Ylhäältä ja takaa tuleva väistää aina.
  5. PYSÄHTYMINEN RINTEESSÄ- Pysähdy vain paikkaan, josta sinut huomataan. Noustessa ylös käytä aina rinteen reunaa.
  6. SÄÄTELE VAUHTIASI- Säätele vauhti taitojesi mukaan. Huomioi paikalliset rinne- ja lumiolosuhteet.
  7. ÄLÄ PULKKAILE RINTEESSÄ- Pulkkailu on sallittu vain sille osoitetuissa paikoissa.
  8. LASKET OMALLA VASTUULLASI- Lasket rinteessä ja sen ulkopuolella aina omalla vastuullasi.
  9. PÄIHTYNEENÄ EI RINTEESEEN- Rinteessä liikkuminen päihtyneenä on kielletty.
  10. AUTA!- Jokaisen velvollisuus on auttaa tapaturman sattuessa. Ilmoita viipymättä onnettomuuksista henkilökunnalle.

Noudata aina opasteita ja henkilökunnan ohjeita. Henkilökunnalla on oikeus ja velvollisuus poistaa hissilippu henkilöltä, joka ei noudata rinnesääntöjä.

Drone- kuvaushelikoptereilla lentäminen Hiihtokeskus Iso-Syötteen alueella kielletty!

Rinteiden vaikeusasteet

Rinteet merkitään vaikeusasteittain. Vaikeusaste määräytyy rinteen jyrkimmän kohdan mukaan.

Jyrkin rinteen osa, joka horisontaallisesti on vähintään 50 m leveä, tai sen jyrkät osat, jotka yhdessä vievät vähintään kymmenesosan rinteen kokonaispituudestaan, määräävät rinteen jyrkkyyden.

VaikeusasteJyrkkyysVäri
Erittäin helppoX < 15%Vihreä
Helppo15% < X < 25%Sininen
Keskivaikea25% < X < 45%Punainen
VaikeaX > 45%Musta

Kypärä on pään asia

Suomalaiset ovat omaksuneet erittäin hyvin kypärän käytön laskettelussa. Tarkkoja tilastoja asiasta ei ole, mutta ruotsalaisten ohella olemme todennäköisesti parhaiten päitämme rinteessä suojaava kansakunta.

Kypärän käyttö ratkaisee myös ongelman päähineen valinnasta. Modernit kypärät ovat hyvin kevyitä ja niiden valikoima on todella runsas. Jokainen löytää itselleen hyvin istuvan sekä hyvän näköisen kypärän.

Lapsien kypärän käyttöaste lähentelee sataa prosenttia, mutta osa aikuisista luottaa vielä tuuriin ja pipoon rinteessä. Lasten kypäränkäyttöä kannustetaan myös hiihtokeskuksissa, sillä Suomen Hiihtokeskusyhdistyksen jäsenkeskuksissa alle kuusivuotiaat kypäräpäät laskevat ilmaiseksi vanhempiensa kanssa.

Kypärän valinnasta

Ensimmäinen kypärän valintakriteeri on sen istuvuus, sillä muodoissa on eroja valmistajien kesken. Kypärien kokoluokituksen menevät S, M, L -tyyliin ja useimmissa moderneissa kypärissä on koon säätö, joko hihnaa kiristämällä tai vaikka ilmaa pumppaamalla.

Yksi keskeinen ero löytyy korvien kohdalta. Osassa kypärän suojaava kuori ulottuu korvien yli ja toisissa on pehmeät korvasuojat. Pehmeät korvasuojat ovat usein irrotettavissa ja pestävissä ja niissä on kuuluvuus usein myös kovia parempi.

Lasten kypärän valinnassa kannattaa kiinnittää huomiota myös väriin, sillä kirkkaan värinen kypärä näkyy hyvin rinteessä.

Säädä sopivaksi

Kypärän valinnan jälkeen kannattaa uhrata tovi kypärän säätämiseen. Leukaremmin asettaminen sopivan kireälle sekä muiden mahdollisten säätöjen asemoiminen vähentää rinteessä tuskailua.

Jotta kypärä suojaa oikein ja on mukava käyttää, tulee sen olla oikein päässä. Kypärän pitää peittää myös otsa, eikä keikkua takaraivolla. Säädä myös leukaremmi sopivaksi. Se ei saa ahdistaa, mutta kypärän tulee kuitenkin pysyä hyvin päässä.

Monissa kypärämalleissa istuvuutta parannetaan kypärän takaosan erilaisilla säädöillä. Ne saavat kypärän pysymään hyvin paikoillaan ja oikeassa asennossa.

Panssareiden suosio kasvaa

Suojavarusteista rannetuet löytyvät useimmiten lautailijoiden käsistä, joissa rannevammat ovat yleisimpiä vammoja. Selkäpanssarit ovat kehittyneet viime vuosina paljon, sekä kevyemmiksi sekä hengittävämmiksi, siksi niitäkin näkee kiitettävän usein varsinkin rata- sekä freestylelaskijoiden yllä. Ei niiden käyttö harrastajallekaan haitaksi olisi.

Teksti: Jussi Ovaskainen/ www.ski.fi