Tämä on todellista lumenluontia!
Talven kynnyksellä alkava pakkauskausi tietää lumitykkien käynnistämistä.
Syksyn edetessä sääennustusten seuraaminen tiivistyy Iso-Syötteellä, sillä pakkaskelit mahdollistavat lumitykkien käynnistämisen. Aivan ensipakkasilla rinnepäällikkö Vesa Salmela ei ole koneita käynnistämässä, vaan ensin annetaan paljaan maan jäähtyä riittävästi.
”Jos sulan maan päälle tehdään tykkilunta, niin lumesta tuleekin eriste eikä maa jäädy koko talven aikana. Silloin lumi sulaa altapäin”, Salmela kertoo.
Maan jäädyttyä lunta tehdään sitäkin ripeämmin. Kauden alussa lumitykit tekevät valkoista kultaa kellon ympäri ja töitä tehdään kolmessa vuorossa. Vaikka käytössä on nykyaikaiset lumitykit ja lumetusjärjestelmä on optimoitu kuluneelle talvikaudelle, 13 lumetettua rinnettä on laaja työmaa. Salmela vertaa, että periaatteessa lumitykki on kuin suuri painepesuri. Se sekoittaa veden paineilmaan, jolloin suuttimista sinkoava vesisumu kiteytyy pakkasilmalla ja muuttuu lumeksi. Sitä syntyy sopivissa olosuhteissa runsaasti, sillä tykit voivat hyödyntää jopa 200 litraa vettä minuutissa.
Kun Salmela aloitti Iso-Syötteen lumettajana syksyllä 1987, tykit puhalsivat vettä tästä vain neljäsosan. Hänen 30-vuotisen lumetusuransa aikana on muuttunut moni muukin asia. Tuolloin käytössä oli kourallinen lumitykkejä ja kaksi vedensyöttölinjaa, joista oli pitkä matka vetää vesiletkuja ja sähkökaapeleita tykkien luokse.
”Matkapuhelimia ei ollut, joten sopiva tykille tuleva veden ja ilmanpaine löytyi aina huutamalla kaverille ja näyttämällä käsimerkkejä. Työ oli aivan toista kuin nyt”, Salmela hymähtää.
Tehokkuuden lisäksi nykyaikaiset lumitykit ovat varmatoimisempia ja käytännössä huoltovapaita, joten ne ovat valmiina tositoimiin loka-marraskuun taitteessa, jolloin lumetus tavanomaisesti alkaa. Silloin Salmelan tärkeimmät työkalut ovat omat aistit. Hän kertoo, että tykkien tekemän lumen laatuun vaikuttaa pakkasasteiden lisäksi erityisesti ilmankosteus.
”Kun halutaan kunnolla lunta, pakkasta saa olla kymmenen astetta ja sen alle. Se ei kuitenkaan riitä, vaan seuraamme sumun kertymistä ja tuulen suuntaa. Kuivalla säällä lunta tulee huomattavasti paremmin.”
Sumusäällä tykkien suutinkehiä säädetään niin, että osa suuttimista ja ilmanpainetta lasketaan, jolloin tehtävän lumenkin määrä vähenee. Tällöin kostea ilma ei pääse sulattamaan tykkituiskua vedeksi. Kuivalla kelillä lumitykit saavat laulaa täydellä tehollaan, jolloin kinosta syntyy komeaan tahtiin. Lumen laadusta Salmelalla on vahva näppituntuma.
”Kun tykkilumi on parhaimmillaan, se jää paljaalle kämmenelle lumihiutaleiksi eikä sula aivan heti vedeksi.”
Laadunvarmistukseen kuuluu myös piipahtaminen lumitykin alapuolella. Sopiva tykkilumi kuorruttaa vaatteet nopeasti valkoisiksi.Lumetusta auttaa sama ilmiö mikä tekee Syötteen alueesta ympäröivää maakuntaakin satumaisemman: tunturissa on tavallisesti muutama aste enemmän pakkasta kuin Syötettä ympäröivällä seudulla.
”Kuusamontiellä voi sataa vetää, mutta Syötteen huipulla tuleekin lunta. Tämä on lumivarmaa seutua ja se on aina etu myös lumetustöille.”
Lumetuksella taataan myös hiihtokelit
Rinteiden lisäksi Iso-Syötteeltä löytyy myös tykkilumetettu hiihtolatu. Luppoveden rannasta lähtevän neljän kilometrin hiihtolenkillä ei paista latupohja alkutalvestakaan.